Retkellä talvipuutarhassa

Joko nyt?

Ei sentään; ei vielä ole kevät. Eletään talvea silloin kun se on käsillä. Mutta kevääseen voi silti pistäytyä vaikkapa retkeilemällä talvipuutarhassa.

Vuoden ensimmäinen päivä on kirkas ja kylmä.

Kasvihuoneista huokuva lämpö on sulattanut lumen jääpuikoiksi.

Sisällä on lämmintä ja kosteaa. Huuru haihtuu hitaasti silmälaseista ja kameran linssiltä. Talvipuutarha on puettu jouluisaksi; on joulutähtiä, hyasintteja, amarylliksia (siis jaloritarinkannuksia) ja kieloja. Vaikka ihmisiä on paljon - osa saapuu paikalle hiihtäen - eväitä voi mutustella rauhassa. On talvi, mutta toisaalta myös lämpimänviileä kevät. Lasi erottaa kaksi erilaista maailmaa.

Jostain syystä kukkien näkeminen ilahduttaa kovasti lumisesta talvimaisemasta saapuvaa retkeilijää. En ole ainoa kukkien kuvaaja; lähes jonotamme saadaksemme kukin ikuistettua omaksemme näitä värikkäitä kaunokaisia. Elämä jatkuu lumen ja jään keskelläkin.

Joulu tuntuu jo kaukaiselta, onhan päiväkin jo pidempi ja uuden vuoden myötä ajatukset tulevassa. Menneen joulun muistoksi kuitenkin vielä yksi joulukukkakuva.

(Omat amaryllikseni on ostettu pilkkahintaan nuppuisina joulunjälkeisestä alesta ja ne vasta aloittelevat kukintaansa. Käsite "joulukukka" on minulle enemmänkin tilannesidonnainen; amaryllikset ovat hienoja milloin vain.)